Pöhnä lähti pois - mitä syön nyt?


Muutos ruokailutottumuksissa on alkanut tuntua kropassa oikeastaan viime viikon lopulta asti. Jonkinlainen kestopöhnä, nestettä, kuonaa - mitähän se nyt sitten lieneekään - on sulanut pois. Sen huomaa paitsi omassa olossa, myös puntarilla ja peilikuvassa. Olo on kuulkaas freesimpi!

Mitään radikaalia kääntöliikettä en ole jääkaapilla tehnyt. Aloin syödä päivittäin ruoan lisukkeena vihreää salaattia ja/tai kasviksia ja ymppään niitä myös ruokiin aiempaa enemmän. Vähensin aavistuksen verran perunaa ja pastaa, mutta syön niitä edelleenkin kuta kuinkin päivittäin. Jälkkärikahvilla en ole enää mussuttanut kokonaista pullaa, vaan napannut neljänneksen tai puolikkaan ja se on riittänyt ihan hyvin. Keksit ja karkit ovat jääneet muutamaa yksittäistä suupalaa lukuunottamatta suosiolla kauppaan tai kaappiin muiden syötäviksi. Lautasella on ollut ihan kunnon annos syötävää eikä nälkä ole kurissut vatsassa.

Muutos on tuntunut tosi pieneltä ja helpommalta kuin koskaan ennen!  Ensimmäistä kertaa ikinä en tehnyt totaalistoppia minkään purtavan kanssa ja se tuntuu toimivan. Kun aiemmin mussutin ensimmäisen kahvimotin kanssa pullaa ja toisen kyytipoikana keksin, niin nyt totean toisen kupin kohdalla hyvillä mielin, että ok, pullaahan tulikin jo syötyä, taidankin ottaa tällä kierroksella pelkän kahvin.

Päivän ruokarytmiä muutin yhden välipalan verran. Ennen söin lounaan jälkeen vasta iltaruoan, mutta nyt nappaan iltapäivällä välipalana kupin tai pari teetä ja vaikkapa siemennäkkäriä kurkulla ja juustolla. Näin nälkä ei ehdi kasvaa ennen iltaruokaa kovin sfääreihin – ja ehkä parasta koko välipalassa on sen palauttava vaikutus. Sehän perhana virkistää niin fysiikkaa kuin mieltäkin.

Vielä yhtenä muutoksena mukana kulkee "vesitalouspäiväkirja". Kirjaan simppelillä tukkimiehen kirjanpidolla ylös, montako lasia vettä päivän mittaan juon. Tavoitteena on 1,5–2 litraa. Yleensä pääsen nykyään tuohon puoleentoista litraan. Vesitalouspäiväkirjaa seuraamalla huomasin ainakin sen, että aiemmin olen tainnut juoda vettä aivan liian vähän. Kiitos modernin kirjanpitomenetelmäni, nyt näen jo iltapäivällä jos päivän vesitalous uhkaa jäädä alijäämäiseksi ja pystyn tekemään sarjan korjausliikkeitä.

Vaikka meillä ei lasketa, niin puntarilla muutos on arvokkaan kilon luokkaa. Olotilassa ainakin saman verran, ja se lasketaan!

Ei kommentteja

Mitä tuumaat?